*

Henna Kupsala www.hennakupsala.fi

Kotimaa

Somen sisältöä voisi rajoittaa etiketillä

Mielipidekirjoitukset HS:n painetussa lehdessä ovat jo vuosikymmeniä olleet omalla nimellä. Nimimerkin käyttöön tulee olla perusteltu syy (arkaluonteinen asia tms).

Sama saisi päteä kommentteihin Hesarin nettiversiossa. Uudessa Suomessa kirjoitetaan nimellä.

Mitä muuta nimimerkillä kirjoittaminen palvelee kuin lähinnä vastuuttomampaa suunsoittoa, mutta ei niinkään vastuullista, harkittua ja rakentavaa keskustelua.

Onnea Suomelle!

Tämä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi antaa monta aihetta kiitollisuuteen.

 

Kaksi vuotta sitten kävin rajavartiolaitoksen vieraana Ilomantsissa, ja sain muistoksi Suomen itäisimmän pisteen ja samalla manner-EU:n itäisimmän rajapaalun numero 577:n pienoismallin. Olimme päivän aikana tutustuneet rajavalvonnan tehokkuuteen, uusimpaan tekniikkaan ja automaattihälytysjärjestelmiin ja nähneet kuinka jokainen rajavyöhykkeen ylittänyt kettu ja hirvikin löytyivät tilastoista. 

Itsenäisyyspäivän mietteitä

Minulla oli eilen kunnia olla juhlapuhujana itsenäisyysjuhassa Jyväskylässä. Ilta oli ohjelman ja tarjoilun osalta loistelias, puhumattakaan seurueesta, joka oli kokoontunut yhteen juhlistamaan maamme satavuotiasta taivalta itsenäisenä kansakuntana. 

Loistelias ei kuitenkaan ole sana, jolla voisi kuvata tapahtumia sata vuotta sitten. Pikemmin koruttomuus hallitsi joulukuun 6. päivää vuonna 1917. Tuo päivä ei saanut massiivisia kansajoukkoja kaduille juhlimaan maailmaan syntynyttä kansakuntaa.

Satavuotias Suomi, joka suojeli siviilinsä

Suomen sodissa kaatui vuosina 1939-1945 rintamilla vähän yli 90000 sotilasta ja lottaa. Siviiliväestöä kuoli sotiemme aikana noin 2000. Suhdeluku on maailmansotiin osallistuneissa maissa aivan poikkeuksellinen. Yhtä pieniin siviilimenetyksiin päästään vain Australiassa, jonka maaperällä ei taisteltu. Suomessa sen sijaan taisteltiin.

Onnea rakas Suomi

Itsenäinen isänmaamme Suomi täyttää tänään kunniakkaat 100 vuotta. Itsenäisyyspäivä hiljentää kunnioittamaan maamme itsenäisyyden puolesta taistelleita ja muistelemaan kuluneita vuosikymmeniä. Matka ei ole ollut mutkaton, saati helppo, vaan se on vaatinut vastuullisilta ja isänmaallisilta suomalaisilta suuria ponnistuksia. 100-vuotisitsenäisyyspäivänä on erityisen hyvä pysähtyä miettimään arvoja, elämää ja suomalaisuutta – omia juuriaan.

Ilman rohkeutta ja uhrauksia Suomi ei olisi Suomi

Ilman Suomen senaatin esittämää ja eduskunnan enemmistön 100 vuotta sitten hyväksymää itsenäisyysjulistusta Suomi olisi jäänyt osaksi Neuvosto-Venäjää. Osaksi Neuvosto-Venäjää Suomi olisi saattanut ajautua myös silloin, jos sisällissota 1918 olisi päättynyt toisenlaiseen lopputulokseen.

Polarisaationtorjuntatalkoot - paras lahja Suomelle

”Suomi on hyvä maa, sitä kannattaa puolustaa!” Me kaikki muistamme hyvin nämä sanat, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin omaan persoonalliseen tyyliinsä lausumina. Nämä sanat pitävät edelleenkin paikkansa, me suomalaiset olemme nimittäin valtavan etuoikeutettuja. Saamme juhlia rauhantilan vallitessa oman itsenäisen isänmaamme loistavaa menestystarinaa: 100-vuotista kehitystä köyhästä ja syrjäisestä takapajulasta maailman parhaaksi yhteiskunnaksi. Tästä saamme ihan syystäkin olla ylpeitä.

On aika juhlia Suomen onnistumista vaikka taas ääri-ilmiöt nostavat päätään

Hätkähdän, kun ajattelen, että minulla on muistikuvia satavuotiaan Suomemme ensimmäiseltäkin puoliskolta. Ne ovat 1960-luvun puolivälin jälkeisestä Oulun Tuirasta, missä Koskitie oli pitkä, autot kai yleensä Ford Cortinoita ja sitruunasooda aikansa parasta herkkua.

Se oli vuosikymmen, jolloin Suomi oli aloittanut hurjan nousunsa pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. Talous kasvoi, tasa-arvo lisääntyi, kansa kouluttautui entistä kiivaampaan tahtiin ja sosiaaliturvaa kehitettiin. Ruotsi oli toki vielä pitkään lännen rikas kultamaa Amerikasta puhumattakaan.

Suomi 100 – ylpeä ja kiitollinen

Jos joltain on jostain kumman syystä mennyt ohi, meidän rakas Suomi täyttää vuosia, nimittäin sata vuotta. Sata vuotta itsenäisenä valtiona! Upea merkkipaalu, jonka vuoksi päätin kirjoittaa blogikirjoituksen. Blogikirjoitus sisältää 100-vuotiaan Suomen kunniaksi 100 suomalaista asiaa, henkilöä, keksintöä tai yritystä, joista olen ylpeä ja/tai kiitollinen.
Teksti on pitkähkö, mutta lukemisen arvoinen.
Varoitus! Teksti tulee sisältämään monta lausetta, jotka sisältävät sanat ”maailman” ja ”paras”.

 

Jos Suomi olisi mies

Oli talvinen alkukevät, kun tapasin Suomen. Suomessa oli runsaasti lunta ja ensimmäinen kohtaaminen herra Suomen kanssa oli miellyttävä. Suomi tarjosi lunta, jota näin elämässäni ensimmäisen kerran ja herra päästi liukumäkiin ja keinuihin, mikä oli lapselle parasta elämässä. Maistoin eri ruokia, tutustuin uusiin ihmisiin, pääsin kouluun ja mitä tärkeintä herra Suomi opetti minulle suomea. Toki herra Suomi teki selväksi jo hyvin varhain, että oli myös minusta itsestäni kiinni kuinka hyvin opin kieltä ja sain ystäviä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä